Aika tuntuu
taas pysähtyneen,
hiekka
tiimalasin loppuneen.
Hetki on jo
taianomainen,
kuin mekko
prinsessahelmainen
Totta onko
enää mikään,
tiimalasikin
kyljellään.
Seinät
kaatuu sisäänpäin,
kello käy
viel' eteenpäin.
Äänet
katoavat ja aika pysähtyy,
suljen
silmät, toivon joku ilmestyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti